Tilan historiaa

1800-luvulla Hokkalan tila oli aikaan suhteutettuna suuri, yli 200 hehtaarin kantatila. Asikkalan Salonsaaresta siirrettiin hirsikehikko, jossa tilan väki asui ennen nykyisen päärakennuksen valmistumista. Nykyinen päärakennus saavutti harjakorkeuden vuonna 1923. Se on käsin veistetty ja paikalla rakennettu.

Hokkalasta Ala-Hokkalaksi

01900-luvulla Hokkalan tila jaettiin Ala-Hokkalaksi sekä Ylä-Hokkalaksi.

Vuodet 1940-1997

Suomen talvisodassa 1940-luvulla kaatuivat tilan molemmat veljekset, ensin Onni ja sitten Heino Ala-Hokkala. Tila jäi Heinon leskelle Tuulikki Ala-Hokkalalle ja tässä yhteydessä siitä lohkottiin osia pois.

Tuulikki piti Ala-Hokkalan tilaa aina 1990-luvulle saakka. Tuulikki itse oli Lahtisen sukua Kymenvirran rannalta. Tilalla oli kanoja, lehmiä ja pellot oli viljeltyinä. Metsästä saatiin polttopuut. Tuulikki menehtyi vuonna 1997.

Vuodet 1997-2018

Tilan isäntänä toimi Tapio Koskenniemi.

Tapion äiti, Anna-Liisa Koskenniemi oli Tuulikin serkku ja kotoisin Nuoramoisten Vähä-Kumusta eli maantieteellisesti hyvin läheltä. Anna-Liisa oli omaa sukua Wirlander.

Anna-Liisan tie kuljetti hänet avioliiton kautta Koskenniemen tilalle Nuoramoisten Tuomelaan. Miehensä Kaarlo Koskenniemen yllättävän menehtymisen jälkeen Anna-Liisa muutti lastensa kanssa Lahteen. Sieltä hän sekä Tapio perheineen kävivät Tuulikilla tilan töissä tarvittaessa.

Tapio ja Marjatta Koskenniemi pitivät tilaa vuodet 1997-2018.

Tapio toimi koneistajana Lahovuo Ky:ssä lähes koko työikänsä. Marjatta Koskenniemi oli yrittäjä, Ompelimo Jattanella toimi yli 30 vuoden ajan.

Suruviesti 30.10.2018

29.10.2018, lokakuisena aamuna kiertävä omenakauppias löysi Marjatta ja Tapio Koskenniemen menehtyneinä kodistaan. Pienellä paikkakunnalla poliisiautot, paloautot, ambulanssit sekä ruumisauto kyllä havaittiin mutta asiasta osattiin olla korrektisti hiljaa. Kiitos siitä jokaiselle kyläläiselle.

Marjatan ja Tapion kahdella lapsella Kristian Koskenniemellä ja Maarika Karjalaisella (o.s. Koskenniemi) oli omat perheet sekä yritykset Lahdessa ja nyt elämä tarjoili kapuloita rattaisiin.

Hämeen poliisilaitoksen kenttäjohtaja toi suruviestin sisaruksista nuoremmalle eli Maarikalle seuraavana aamuna. He toivat suruviestin vtj (valtion tietojärjestelmän) perusteella oletuksen perusteella läheisille. Läheisistä oli valikoitunut ehkä tästä syystä sosiaalialan koulutuksen saanut ja jonka puoliso oli pelastuskoulutuksen saanut. Poliisi oli suorittanut teknisen tutkinnan ja ruumiit oli kuljetettu Helsinkiin oikeustieteelliseen ruumiinavaukseen.

Lohduton näky odotti, kuolinpäivä ei selvinnyt koskaan

Näky oli karmea ja lohduton. Tapio Koskenniemi piti päiväkirjaa ja viimeinen merkintä löytyy 29.9.2018. Tuolloin oli ollut lauantaipäivä ja pakkasyö takana, - 1 oli ollut mittarissa. Viimeinen Etelä-Suomen Sanomat oli kuitenkin haettu postilaatikosta 8.10.2018. Molempien kuolinpäiväksi arvioitiin 9.10.2018.

Ala-Hokkalasta jälleen Hokkalaksi

Tila jaettiin sisarusten kesken. Kristianille lohkottiin Ala-Hokkalaksi nimetty tila ja Maarika jäi pitämään Hokkalan tilaa.

Päärakennus tarvitsi olosuhteiden pakosta kattavan sisäremontin.

Maarika otti haasteen vastaan miehensä Jarmo Karjalaisen kanssa. Vuodet 2018-2019 Hokkalan tilaa remontoitiin. Helmikuussa 2020 Maarika ja Jarmo Karjalainen muuttivat Hokkalan tilalle asumaan.

Karjalaisen pariskunnan vuonna 2007 perustama yritys Kurrekoti Oy muutti myös keväällä 2020 Asikkalaan, olosuhteiden vuoksi. Yrityksen päätoimiala vaihdettiin laajaksi vastaamaan tulevaa toimintaa mutta lasten ja nuorten laitoshoito sekä ammatillinen perhekoti jätettiin toimialoiksi myös.

100-vuotis juhlavuosi 2023!

Edelleen tekemistä on paljon mutta ei enää ihan joka nurkassa.

Kiitos kun jaksoit lukea, tämä on meille tärkeää ;)